Mikä on DNS?

Internet on helposti yksi nykypäivän suurimmista ja vaikuttavimmista keksinnöistä. Sen keksiminen on lähtö laukaissut hyvin monia muita asioita, joilla kaikilla on erityisen suuri vaikutus, miten elämme. Nykypäivänä on jopa hankala ajatella, miten viettäisimme aikaa tai tekisimme töitä ilman internettiä.

Vaikka internetiä käytetään hyvin paljon moniin erilaisiin asioihin päivittäin, siihen liittyy kuitenkin hyvin monia erilaisia asioita, jotka eivät ole selviä perus kuluttajille. Nämä asiat voivat silti olla hyvin käytännöllisiä, minkä takia on tietenkin hyvin tärkeää, että opit niistä. Sen takia me vastaamme tällä kertaa kysymykseen, mikä oikein on DNS ja mitä sillä voidaan oikein tehdä, ja onko siitä hyötyä sinulle.

Mitä DNS on tarkoittaa?

Aloitetaan siis aivan perusteista; mikä DNS oikein edes on. DNS on domainin nimipalvelun tai nimipalvelin. Sen tarkoitus on muuttaa nimiä IP-osoitteiksi. Tämän tarkoitus on tehdä internetin laitteiden käyttämien nimien muistamisesta helpompaa ihmisille. Laitteet käyttävät nimiä kommunoidakseen keskenään, mutta tietenkin nimen muistaminen on myös käytännöllistä ihmisille, tehden laitteiden käytöstä helpompaa. Lisäksi sen avulla voidaan varmistaa, että kotisivut näkyvät oikein ja niiden latautuvan oikeasta paikasta.

Sivustot kuten hostingpalvelu.net ovat erikoistuneet juuri DNS palvelujärjestelmään, ja muihin järjestelmiin, jotka voivat olla sinulle erityisen hyödyllisiä, jos sinulla on oma domain. Voit tutustua heidän palveluihin, sekä heidän luomiin oppaisiin sekä DNS palvelusta että muista järjestelmistä. Siten voit selvittää, perinpohjaisesti, miten voit käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten DNS toimii?

DNS järjestelmiä on olemassa monia erilaisia, ja ne tietenkin toimivat hieman eri tavoilla keskenään. Vaikka niiden toimintatapa vaihtelee hieman järjestelmästä toiseen, pohjimmiltaan kaikki vaihtoehdot toimivat samankaltaisella tavalla.

Ensimmäisenä käyttäjä kirjoittaa URL kenttään haluamansa osoitteen, minkä jälkeen selain lähettää pyynnön eteenpäin, tiedustellen osoitteen IP-osoitetta. Tämä pyyntö siirtyy Resolverille kuten käytetylle internetoperaattorille. Tämä selvittää ensimmäisenä, mikä nimipalvelin hallinnoi osoitteen päätteen, kuten .fi, verkkotunnuksia.

Operaattori vastaa tähän tiedusteluun IP-osoitteella, joka on yleensä pitkä numerosarja, sekä tiedolla siitä, kuka hallinnoi IP-osoitetta. Sitten kysely lähetetään taas nimipalvelimelle selvittääkseen, mitä nimipalvelimia domain käyttää. Nimipalvelin sen jälkeen vastaa kyselyyn, jonka jälkeen resolveri selvittää missä IP-osoitteessa domain toimii nimipalvelimen kautta. Kaiken tämän jälkeen resolveri vastaa käyttäjän selaimelle, mistä IP-osoitteesta sivusto ladataan. Tämä vaikuttaa hyvin pitkältä, mutta se tapahtuu millisekuntien aikana.

Miksi DNS palvelua käytetään?

Nyt kun sinulle on hieman selkeämpää, mikä DNS palvelu oikein on, sinun tulee tietenkin tietää, mihin palvelua oikein käytetään. Kuten mainitsimme aikaisemmin, DNS palveluiden tarkoitus on tehdä IP-osoitteista helpompi muistaa kuluttajille. Se muuttaa ne sellaisiksi, että ne ovat helpommin luettavissa, jos et satu itse olemaan tietokone.

Oikeastaan jokainen verkkotunnus käyttää jonkinlaista nimipalvelua. Ilman sitä verkkotunnus ei ole löydettävissä ollenkaan verkosta, joten se todellakin tarvitsee sen toimiakseen. Vaikka et olisi ikinä ennen kuullut DNS palvelusta, olet siis käyttänyt niitä aina, kun olet käyttänyt internetiä siirtyäksesi mille tahansa verkkosivustolle.

DNS-tietuetyyppejä on erilaisia

Nimipalvelimia on monia erilaisia, mikä tarkoittaa sitä, että DNS-tietuetyyppejä on myös monia erilaisia. Tähän osioon olemme listanneet jotkut yleisimmät vaihtoehdot, jotta tiedät, mitä ne tarkoittavat, jos törmäät niihin verkossa.

A-tietue tunnetaan myös nimellä Address Record. Se mahdollistaa sivuston liikenteen ohjaamisen oikeaan IP-osoitteeseen, eli ilman tätä tietuea, tietokone ei voi tietää, mikä sivusto tulee avata. Toinen yleinen tietue on nimeltään CNAME eli Canonical Name Record. Sen tarkoitus on ohjata aliverkkotunnuksia esimerkiksi wwww-etuliitteestä toiseen verkkotunnukseen. Täten pääset oikealle sivustolle, vaikka jättäisit www-aloitteen kokonaan pois.